Tilastojen mukaan 1978 syntyneillä on Suomessa korkein koulutustaso. Korkea-asteen tutkinto on yleisin 1975 syntyneillä.

Ei ole sattumaa, että kyseessä ovat ne ikäluokat, jotka viimeisinä väistivät oppilaitoksissa 1990-luvun laman, ja sen myötä tapahtuneen resurssien romahduksen, joka jäi päälle.

Koulutuksen ongelmien selittäminen nykyisen hallituksen päätöksillä tai peleillä, älylaitteilla ja maahanmuutolla on helppoa populismia, mutta kaukana todellisista syistä. Äänekkäimmin tähän suuntaan keskustelua ovat sysänneet perussuomalaiset ja kokoomus.

Oppimistulosten laskun syitä esim.:

❌vaatimusten lasku, koulutyön yleinen vapaamielistyminen sekä rajojen puute
❌opettajan auktoriteetin heikentyminen
❌oppilasaineksen muutos (erityisesti maahanmuutto)
❌pelaaminen ja muu laitteissa roikkuminen
❌huonot pedagog. uudistukset

— Riikka Purra (@ir_rkp) January 13, 2023

Mitä koulutuksessa sitten oikeasti tarvitaan?

Tässä minun viisi nopeaa ruksiani, kuulen mielelläni lisää ideoita

riittävät resurssit
aikaa olla lapsi ja nuori sekä tehdä myös vääriä valintoja
pysyvyyttä jatkuvien muutosten sijaan
nopea tuki oppilaille, jotka eivät pärjää
terveelliset opetustilat, jotka ovat toimivia ja inspiroivia eivätkä kontteja.

Lue myös:
Vihreiden poliittinen ohjelma: Palautetaan Suomen koulutus maailman parhaaksi