Hain Pro Markkinatalous ry:n eduskuntavaalien vaalirahoitusta loppuvuoden 2022 hakukierroksella. Rahoitusta ei myönnetty, mutta hakemus on voimassa myös alkuvuoden 2023 hakukierroksella.

Päivitys: Rahoitusta ei myönnetty myöskään toisella hakukierroksella 2/2023

Tässä vastaukseni hakemuksen kysymyksiin:

Oletko itse toiminut yrittäjänä tai onko joku lähipiirissäsi (esim. kumppani, lapsi, sisarus tai vanhempi) toiminut tai toimii yrittäjänä?

Kyllä

Missä sellaisissa tehtävissä olet toiminut, jotka tukevat markkinatalouden edellytyksiä (esim. elinkeinoelämän järjestöt, yritykset tai elinkeinopolitiikkaan liittyvät kunnalliset luottamustoimet)?

Olen työskennellyt elämässäni yli 20 vuotta freelancerina sekä säveltäjänä, ohjelmoijana, it-asiantuntijana, tapahtumajärjestäjänä, graafisena suunnittelijana että radiotoimittajana. Olen tehnyt töitä etenkin useiden pienten ja nousevien yritysten kanssa, ja ollut keskeisessä roolissa mukana monien yritysten perustamisessa. Nykyisin työskentelen päätoimisesti festivaalijohtajana ja teen tiivistä yhteistyötä etenkin keskisuomalaisten yritysten kanssa.

Vaikka nykyinen työni onkin yleishyödyllisen yhdistyksen johtotehtävissä, ovat yritykset keskeisiä kumppaneita tapahtumien toteutuksessa ja yhä enemmän myös esiintyjien taustalla. Päätyöni rinnalla toimin Villa Rana Oy:n hallituksen jäsenenä ajamassa yksityisen kulttuuritalon ravintolan elinkeinotoimintaa. Olen ollut jo kauan aktiivinen osakesijoittaja, mistä on kiittäminen suurta osaa markkinatalouden ymmärrystäni. Osakesijoittaminen on poikkeuksellisen hyvä kannustin tutustua markkinatalouden mekanismeihin ja yritysten toimintaan. Sitä kautta on ymmärtänyt myös suhdanteiden vaikutusta yritystoimintaan, olen ehtinyt olla mukana jo useammissakin rajuissa nousuissa ja laskuissa ja oppia paljon.

Minun taustani on maanviljelijäperheessä ja ensimmäiset työni ovat sijoittuneet sukuni ja perheeni yrityksiin. Olen nähnyt läheltä, miten isot mullistukset (lama-ajat ja EU:hun liittyminen) muuttivat yrittäjän arkea erityisesti maaseudulla. Nykyisin omistan pienessä määrin metsää Tyrnävällä ja seuraan läheltä myös äitini omistukseen siirtyneen maatilan vuokraustoimintaa.

Oletko ollut aikaisemmin ehdolla eduskuntavaaleissa?

Ei

Asiakysymykset:

1. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä.

Suomen on elintärkeää säilyttää asemansa luotettavana investointikohteena ja vastuullisuudestaan tunnettuna valtiona. Yritysten tasavertaiseen kohteluun pitää kiinnittää merkittävästi huomiota ja parantaa kilpailutusten tasoa. Yrityksillä tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet, koska vain avoin kilpailu mahdollistaa parhaiden ratkaisujen valitsemisen.

Korruption ja harmaan talouden kitkemiseen pitää puuttua vahvemmin, pelkkä puhe ei riitä. Avoimuus päätöksenteossa edistää tätä asiaa usein paremmin kuin pelkkä sanktiointi ja resurssien lisääminen selvityksiin. Ekologisen kriisin ehkäisyyn ja sen keskellä selviämiseen tulee suhtautua pitkäjänteisesti, ennakoitavasti ja johdonmukaisesti. Yrityksillä on parhaat mahdollisuudet osallistua ratkaisuihin, kun tuet ja rajoitukset ovat ajoissa selvillä, eikä niiden toimeenpanossa tehdä muutoksia ja aiheuteta tarpeettomia viivästyksiä. Vastuullinen ja ymmärrettävä ilmastotoiminta on suomalaisille yrityksille parhaassa tapauksessa vahva kilpailuetu, epäselvässä tilanteessa se voi johtaa jopa konkursseihin.

Suomi on kiinnostavampi kohde investoinneille ja koulutetulle ulkomaiselle työvoimalle, kun prosessit ovat sujuvia, läpinäkyviä ja nopeita. Työperäisen maahanmuuton käsittelyaikoja tulee lyhentää huomattavasti, jotta yritykset eivät joudu epävarmaan tilanteeseen työvoiman kansainvälisen saatavuuden osalta. Toisaalta suomalaisilla yrittäjillä tulee olla vapaus liikkua myös kansainvälisesti. En pidä esimerkiksi maastamuuttoveroa hyvänä ratkaisuna suomalaisten yritysten kannalta.

2. Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)?

Verotusta tulee kohdentaa voimakkaasti ympäristölle haitallisiin toimintoihin ja vastaavasti keventää ekologista kriisiä ehkäiseviltä toiminnoilta. Suomen tulee olla ehdottomassa etulinjassa uuden, kestävän kasvun luomisessa ja toteuttamisessa. Tämä on meille suuri kilpailuvaltti, jossa meillä on valtavasti osaamista, josta osa kasvaa hitaammin kuin olisi mahdollista. Hidas kasvu on suuri riski kansainvälisen kilpailun kannalta. Yksityishenkilöiden työn tulee olla aina kannattavaa ja siihen tulee kannustaa. Kannatan voimakkaasti perustuloa, joka mahdollistaisi verotuksen yksinkertaistamista ja byrokratian sujuvoittamista.

Yritysten verotuksen tulee olla reilua ja johdonmukaista. Muun muassa listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotusta ei tulisi kehittää suuntaan, jossa yrityksiltä peritään kaksinkertaista veroa.

3. Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?

Yksityisillä palveluntuottajilla on väistämättä kasvava rooli, mikä asettaa paineita kilpailutuksen parantamiselle. Kun markkinoiden annetaan toimia mahdollisimman vapaasti, saadaan aikaan ehdottomasti parempia palveluita kuin kiertämällä kilpailutuksen sääntöjä hyvinvointialueiden kilpailutuksissa. Yksityisten palveluntuottajien roolista saadaan mahdollisimman hyvä ja laadukas panostamalla vaatimuksiin ja määritelmiin siitä, mitä toiminnalta toivotaan. Kilpailutus on osaamisala, johon Suomessa tulee panostaa merkittävästi.

4. Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista?

Koulutukseen on tehty tällä vuosituhannella todella isoja muutoksia, joiden jatkuvan murroksen keskellä on vaikea seurata, miten ne vaikuttavat osaamisen kasvuun. Mikäli uudistuksiin ei ole riittävästi resursseja, niiden tekeminen on usein suurempi riski kuin tekemättä jättäminen. Koulutuksessa pitää palata jossain määrin perusasioiden äärelle, jotta saamme varmistettua koulutuksen ja opiskelun työrauhan. Koulutusjärjestelmäämme panostaminen on keskeinen investointi tulevaisuuteen, mutta panostukset tulee tehdä harkiten. Kansainvälisen työvoiman vastaanoton prosessien tulee olla sujuvia, läpinäkyviä ja nopeita. Työperäisen maahanmuuton käsittelyaikoja tulee lyhentää huomattavasti, jotta yritykset eivät joudu epävarmaan tilanteeseen työvoiman saatavuuden osalta. Olemme tässä monia muita maita heikommassa asemassa, mikä aiheuttaa Suomelle kasvavia ongelmia kilpailukyvyssä. Perustulo vähentää merkittävässä määrin esteitä työn vastaanoton osalta. Yksi väline työllisyysasteen vahvistamiseen löytyy ehdottomasti sen käyttöönotosta.

5. Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa?

Suomen tulee olla aktiivinen jäsen ja osata ottaa kantaa. Euroopan Unionissa tulee ajaa voimakkaasti etenkin yhteisiä tavoitteita, jotka hyödyttävät sekä koko EU-aluetta että Suomea. Suomalaisten yritysten kansallinen etu on esimerkiksi ennakoitava ja johdonmukainen ilmastopolitiikka, johon meillä on paljon ratkaisuja ja kilpailuosaamista. Suomen ei tule olla EU:ssa heikommassa asemassa kuin muut, vaan myös omasta reilusta roolista tulee pitää neuvotteluissa kiinni. Tasapaino antaa meille hyvän lähtökohdan kansainväliseen kilpailuun ja oman toiminnan ylläpitämiseen sekä kehitykseen.

6. Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin?

Lainsäädäntöä tulee uudistaa ajoissa, ettei se tule esteeksi kilpailuedulle. Muun muassa pienydinvoimaloiden kehitystä ja luvitusta tulee edistää heti, ettemme jää muuta maailmaa jälkeen teknologian tullessa käyttöön. Ekologiseen kriisiin liittyvät rajoitukset ja tuet tulee päättää tiedepohjaisesti ja avoimesti niin, että niillä on todellista vaikutusta. Ekologista kriisiä ei taltuteta eduskunnassa tunnepohjalta vaan siihen tarvitaan syvempää ymmärrystä ja realiteettien hyväksymistä. Suomi on asemoitunut hiilineutraalin yhteiskunnan kehittämisessä erittäin hyvin yritysten osaamisen näkökulmasta. Innovaatioita tulee mahdollistaa poistamalla esteitä niiden tieltä. Meillä on ollut huonoja esimerkkejä muun muassa kompensoinnin sallimisen ja teknologioiden luvituksen osalta, prosessien tulee olla nopeampia ollakseen toimivia.